Dodih, joululoma alkoi torstaina joulukirkon ja todistustenjaon jälkeen. Sitten onkin tullut ravattua jalat ja selkä kipeinä ympäri marketteja äidin kanssa, ostamassa joululahjoja sekä ruokia pyhien viettoa varten ja vielä olisi pari korttiakin työnalla, kun olen tämmöinen laiska lusmu mitä piirtämiseen tulee. :T

Mutta kaikki ajallaan, sainpa tehtyä pienimuotoisen päivityksenkin nyt kun on vihdoinkin aikaa tehdä muutakin kuin koulutehtäviä. \o/

(kuvassa pieni kirjoitus"virhe", TÄNÄÄN on jo deadline koska aatto. :'D  En vaan kerennyt päivittämään eilisen puolella.)

Nobbyn poismenosta on kulunut jo tasan vuosi, mutta kipu ei ole hellittänyt vieläkään. Muistan kyseisen päivän kuin eilisen, liiankin tarkkaan ja usein tulee itkettyä itsensä uneen yhä, kun kaipaus on suuri. Toivottavasti on paremmassa paikassa nyt.

Jep, joululomalla voisin ehkä tehdä vähän kattavamman päivärin, jos jaksan. o/

Lopuksi mainostan ystäväni yrityksen sivuja, koska paikka on kertakaikkiaan mahtava! Jos koskaan käytte Ruokolahdella, käykää piipahtamassa kahvilla ja ostoksilla pienessä mutta kodikkaassa maalaispuodissa Rasilan keskustassa: http://www.katariinankahvitupa.fi

Suosittelen lämpimästi~ ; )

Sparkle sparkle~ 8D   Piristi kyllä ankean koulupäivän keskellä saada moinen palaute. Meillä oli siis semmonen omavalintainen tehtävä, että piti tehdä jostain aiheesta väh.10 dian esitys. No, meikäläinen väänsi sitten omista harrastuksista kun en sillä hetkellä parempaa keksinyt. Osoittautui näköjään hyväksi valinnaksi.

Että sellasta, joo. Välillä menee tosissaan hermot tuolla koulussa, etenkin kun luokassa tuppaa olemaan peräti pari älykääpiötä, jotka häiritsevät opiskeluakin ajoittain ja osa lusmuaa jossakin mailla halmeilla. Pitäisi yrittää olla välittämättä ja aikuisen asenteella mennä vaan, mutta ei keskittymisestä tule mitään jos siellä jotkut ilakoi kuin apinat konsanaan, varsinkin ruotsintunnilla. Helvetin lastentarha, että tommoseenkin oli sit pakko mennä kun muutakaan opiskeluvaihtoehtoa ei oikein ole.

Olen jo muutaman vuoden ajan harkinnut asiaa ja nyt vasta sain tehtyä lopullisen päätöksen. :)  *"virallisesti" ateisti nyt*

Eipä kummoisempaa tällä kertaa. Yritän saada noita kysymysjuttuja tehtyä tässä joskus lähiaikoina, ollut vähän muuta puuhaa niin ei inspis ole riittänyt! Hauskat syksynjatkot kaikille blogini pällistelijöille. :D

Koska olen ihan armoton kysely/meme/quizz-addikti, haluan tehdä tämän kanssa. Tosin tarvitsen siihen (vähäisen)lukijakuntani apua.

Eli ideana on ilmeisesti, että kommentoitte tähän blogimerkintään ja ehdotatte sitä numeroa, jota haluaisitte minusta tietää. Piirtelen sitten kun ehdin/jaksan vastauksen kaikkiin kysymyksiin. Siinä voi mennä aikaa, koska on koulua ja silleen mutta yritän parhaani! :D

Arvostan suuresti jos tätä edes noteeraa kukaan. o/

Jepulis. En nyt jaksanut piirtää mitään kummoista joten tekstipainoitteinen päivitys.

Koulu siis alkoi (10.8) ja jo kolmen ensimmäisen päivän jälkeen olen ollut aikamoisen väsynyt. Siitä on jo 7 vuotta kun olin peruskoulussa enkä sen jälkeen ole ollut "tiiviisti" missään koulussa, koska kaikki yritykset päätyivät hyvin nopeaan lopetukseen, joten totuttelu opiskelijaelämään tuntuu näin alkuun varsin haastavalta. Motivaationi opiskella ei muutenkaan ole koskaan ollut mitenkään kehuttava. ´:D  No, nyt on vaan pakko yrittää.

Jos nyt jotain positiivistakin pitää listata, niin ainakin annan plussaa harvinaisen mukavanoloisesta luokasta/ryhmästä ja yhteen tyyppiin kerkesin tuossa perjantaina jo aavistuksen tutustuakin. Harmi vain että juttutuokio jäi turhan lyhkäiseksi. Koulu sijaitsee sopivassa paikassa (eka ammattikoulurakennus peräti kun tullaan Pohjolankadulle keskustasta) eikä vaikuta liian sokkeloiselta. Saatan jopa löytää oikean luokankin ajoissa! ....ehkä. =w='

Bussitkin kulkee aika sopivasti, ainakin nyt kun maanantain jälkeen astuu voimaan tuo talvi aikataulu. Mutta joo, voisin purnata loputtomiin tietyistä asioista, kuten esim. yksinäisyydestäni kaupungissa, jossa ei ole ainuttakaan kaveria ja asun yksin koirani kanssa ja rahat on aina lopussa. Mutta taidan säästää ne oman pienen pääni sopukoihin. Yritän ajatella positiivisesti ja mennä eteenpäin päivä kerrallaan, vaikka aikaiset aamuherätykset onkin ainainen stressinaihe. D:

Toivon mukaan alan saada energiaa taas tehdä kaikkea, kunhan totun tuohon koulurutiiniin niin sitten voi näitä blogipäiväreitäkin tulla useammin. :)  Siihen asti toodles~